Tunnista tyypillisimmät oireviitteet

Välilevyn pullistuman oireisiin vaikuttavat vamman koko, suunta, sijainti ja vamman kroonistumisaste. Lisäksi oireisiin vaikuttaa myös vamman syntymekanismi. Syntyikö välilevyn pullistuma ranganrakenteeseen hiljalleen antaen esioiretta vai äkillisesti.

Vaikka välilevyn pullistumat oireilevat asiakkailla hyvin eri tavoin, on välilevyn pullistuman esioireilla, hiljalleen syntyneellä ja äkillisesti alkaneella vammalla/vauriolla tunnistettavia piirteitä, joihin on hyvä suhtautua riittävällä vakavuudella. Vamma/vaurio ranganrakenteessa pahenee, uusiutuu ja pitkittyy herkästi. Pitkittyessään vammasta voi tulla kuukausien kipupainajainen tai se voi altistaa pysyvälle haitalle.   

Mikäli tunnistat oireviitteet, voi kysymyksessä olla välilevyn pullistuma tai sen epäily.

Välilevyn pullistuman esioireet

Hermojen ei kuuluisi oireilla, kun kaikki on kunnossa. Hermokipujen ilmaantuminen antaa syytä epäillä välilevyn pullistumaa tai sen esiastetta. Hoitovastekyselyssä ilmeni, että 67% vammasta kärsivistä asiakkaista oli kärsinyt välilevyn pullistuman esioireista ennen varsinaisen vamman syntymistä.

Välilevyn pullistuma antaa esioireita, kun selkärangan sidekudosseinämänrakenteeseen
alkaa syntymään hiljalleen vauriota.

Esioireiset välilevyn pullistumat voivat äkillisesti pahentua, jolloin oirekuva muuttuu vastaamaan äkillisen vamman oireviitteitä.  Mikäli välilevyn pullistuman esioireet lisääntyvät ja laajenevat hiljalleen, on se merkki siitä, että vaurio ranganrakenteessa pahenee. Esioireiden hiljalleen pahentuessa voi oireet alkaa muistuttaa pitkittyneen vamman oireviitteitä.

Tunnista esivamman tyypillisemmät oireviitteet:

  • Välilevyn pullistuman esiaste ei juurikaan oireille vamma-alueella selkärangassa, vaan esioireet tuntuvat raajassa.
    (Kädessä/käsissä –> Kaularanka) (Jalassa/jaloissa –> Lanneranka)
  • Esioireet tuntuvat raajassa puutuneisuuden tunteena ja/tai kevyesti polttelevana viiltona. 
  • Esivamman edetessä (vaurio alueen kasvaessa) kivut, joko lisääntyvät ja/tai kipualue laajenee. 
  • Kipuilu on satunnaista, mutta toistuvaa. Tästä johtuen monikaan ei yhdistä raajassa olevaa kipua välilevyn pullistuman esioireeksi. 
  • Mikäli rangassa on välilevyn pullistuman esiaste, voi vamma-alueen lihaksisto väsyy ja jännittyy liikkuessa herkästi. 
    (Niskahartia –> Kaularanka ) (Alaselkä/pakarat –> Lanneranka)
  • Vaikka esivamma ei suoranaisesti oireile rangassa, voi rankaan syntyä epästabiliteettia, jolloin ranka nytkähtelee arvaamattomasti. Nytkähtelyn seurauksena lihakset voivat jännittyä hetkellisesti hyvinkin voimakkaasti ja kivuliaasti.    
  • Esiasteen oireet voivat raajassa hiljalleen viikkojen tai kuukausien saatossa lisääntyä ja laajentua. Tämä viittaa  rangassa olevan vaurion pahenemiseen.
  • Esioireisiin havahdutaan usein vasta, kun oirekuva muuttuu kivuliaammaksi ja oireet tuntuvat lähes jatkuvia tai jatkuvia. Tällöin vaurio alue on laajentunut niin, että kysymys on välilevyn pullistumasta.

Äkillinen välilevyn pullistuma

Hoitovastekyselyssä ilmeni, että 33 % vammasta kärsivistä asiakkaista oli saaneet äkillisen vamman selkärangan sidekudosseinämän rakenteeseen. 

Välilevyn pullistuman äkilliset oireet syntyvät silloin, kun selkärangan sidekudosseinämään syntyy äkillinen repeämä (vamma) yllättävän ja äkillisen ylikuormituksen seurauksena. Esioireinen vaurio, voi myös äkillisesti pahentua. 

Tunnista äkillisenvamman tyypillisempiä oireviitteitä:

  • Noston tai äkillisen ylikuormituksen seurauksena syntyy voimakas lihaskramppi vamma-aluetta ympäröivään lihaksistoon.
    (Yläselkä/lavanseutu ja niskahartia –> kaularanka)
    (Vatsat, selkä, pakarat ja reidet –> lanneranka)
  • Lihaskramppia seuraa pienellä viiveellä viiltävä  ja säteilevä hermokipu raajaan.
    (Kädessä/käsissä –> Kaularanka) (Jalassa/jaloissa –> Lanneranka)
  • Äkillisen vamman  seurauksena kehoon ja rankaan syntyy usein huomattava virheasento (kallistuma/kiertymä).
  • Liikkeelle lähtiessä selkärankaan syntyy voimakasta liikkeellelähtökipua.
  • Vamma-alueella selkärangassa ja lihaksistossa tuntuu lepokipua. 
  • Raajojen liikuttaminen tuottaa kovaa kipua vamma-alueella ja sitä ympäröivässä lihaksistossa.
    (Käden/käsien –> Kaularanka) (Jalan/jalkojen –> Lanneranka)
  • Äkilliset oireet kestävät usein muutamia päivääjonka jälkeen 
    vamman aiheuttamat lihaskivut/krampit alkavat helpottamaan ja oireet alkavat noudattamaan pitkittyneen välilevypullistuman oireviitteitä
  • Kipulääkkeet eivät vie viiltävää kipua ja/tai puutumisen tunnetta pois. Lääkitys vie kivulta kärjen, mutta ei poista kipua.

Pitkittynyt välilevyn pullistuma

Hoitovastekyselyyn vastanneista asiakkaista 70% oli käynyt läpi yleisen linjauksen mukaisen hoitopolun kuntoutusjaksoineen.  30% hoitovastekyselyyn vastanneista oli ohjautunut itsenäisesti suoraan hoito-oppaaseen tunnistettuaan välilevyn pullistuman oireet entuudestaan.

 Hoito-oppaaseen ohjautuessaan asiakkaat olivat kärsineet välilevyn pullistuman aiheuttamista pitkittyneistä oireista keskimäärin kolmen kuukauden ajan. Hoitamattoman tai virheellisesti hoidettuna vaurio/vamma ranganrakenteessa pahenee ja pitkittyy herkästi.

Tunnista pitkittyneen vamman tyypilliempiä oireviitteitä:

  • Lähes jatkuvaa tai jatkuvaa hermokipuilua. Voit hermokivun tuntea viiltävää kipua pitkin hermokanavaa, pistelynä tai puutumisen tunteena raajassai tai raajoissasi. Vamman sijsinti, suunta ja koko vaikuttavat kiputuntemuksiin. 
    (Kädessäsi/käsissäsi –> Kaularanka) (Jalassasi/jaloissasi –> Lanneranka)
  • Jäykkyyttä ja kireyden tunnetta voi tuntua vamma-aluetta ympäristöevässä lihaksistossa, kun keho pyrkii suojaamaan vamma-aluetta.
    (Niskahartia, lavanseutu –> Kaularanka) (Alaselkä/pakarat –> Lanneranka). 
  • Liikkuessa lihaksisto väsyy ja jännittyy herkästi. Maitohappomaista kipua syntyy vamma-aluetta ympäröivään lihaksistoon.
  • Aaltoilevaa hermokipuilua, pistelyä ja puutumista… eilen hyvä, tänään huono… 
  • Hermokivut ja/tai puutuneisuuden tunteet ovat pahentuneet, koventuneet tai alueellisesti levinneet hiljalleen päivien ja viikkojen saatossa.
  • Asennon vaihtaminen ja liikkeelle lähtö voivat aiheuttaa kipua rankaan vamma-alueelle.
  • Vamma-alueelle rankaan syntyy epästabiliteettia, jolloin ranka nytkähtelee arvaamattomasti. Nytkähtelyn seurauksena lihakset voivat jännittyä hetkellisesti hyvinkin voimakkaasti ja kivuliaasti. (Asento voi lukkiutuu hetkeksi.) 
  • Kipulääkkeet eivät vie viiltävää kipua ja/tai puutumisen tunnetta pois. Lääkitys vie kivulta kärjen, mutta ei poista kipua. 

Lisätietoa HOITO-OPPAASTA

Copyright by Välilevynpullistuma.fi/Terhi Kuolimo/SPORT 2us®

Scroll to Top
Välilevynpullistuma.fi